Ihmeitä tapahtuu

Gradu on aika pitkälti valmis :-o

En kyllä vielä kuukausikaan sitten olisi uskonut, että ihan oikeasti saan gradun ajallaan tehtyä. Kaikki muut alkuperäisen aikataulun dedikset kyllä menivät ihan miten sattuu, mutta 14.6. sain kuin sainkin valmiiksi viimeisen varsinaisen luvun. Jäljelle jäi vielä johtopäätösluku, jonka kirjoitin loppuun sunnuntaina, ja huomenna pitää vielä tarkistaa pari juttua arkistolla ja kirjoittaa sen pohjalta ehkä sivu tai pari.

Jotenkin hassu olo, en ihan tajua että se on oikeasti nyt tehty. Ehkä en oikein osaa vielä ajatellakaan sen olevan valmis, kun huomenna on vielä vikat raapustukset, mutta aika pientä se on verrattuna koko graduun, puhumattakaan 6 vuoden opintorupeamaan.

Tämän graduprosessin aikana kyllä sain vahvistusta käsitykselleni siitä, mikä on mulle ominaisin tapa tehdä tällaisia projekteja. Ekat kuukaudet menevät tosi verkkaisesti ja sulatellen, ehkä jopa vähän vastentahtoisesti, koska tiedon keruu ja järjestely on kyllä tosi pitkäpiimäistä hommaa, ei siitä vaan mihinkään pääse. Mutta tämä loppuaika onkin sitten sitäkin inspiroivampaa ja intensiivisempää! Sain viimeisen kahden–kolmen viikon aikana varmaan enemmän aikaan kuin koko kuluvana vuonna ennen sitä. Ei tuollaista tahtia kyllä kovin paljon pidempään olisi jaksanut, mutta jotenkin kun vaihde menee silmään niin kirjoittaminen menee melkein omalla painollaan.

En kyllä ole vielä uskaltanut lukea edes pintapuolisesti gradua kokonaisuutena, enkä varmaan vielä hetkeen luekaan. Olen vielä liian uppeluksissa koko hommassa, että osaisin arvioida sitä oikealla tavalla kriittisesti, mutta josko muutaman viikon tauon jälkeen ei olisi enää niin sokea tekstilleen.

Toistaiseksi ainakin fiilis on vielä hyvä! Tuntuu, että sain aikaseksi ihan koherentin kokonaisuuden, ja olen tyytyväinen aiempaan päätökseeni jättää eduskuntaryhmien sisäinen työskentely tarkasteluni ulkopuolelle. Sivuja tuli näinkin yli 120 (lopullinen sivumäärä on varmaankin n. 125 + lähdeluettelo), joten ei tuota pakettia olisi ihan hirveästi ollut varaa paisuttaakaan. Vielä ei uskalla ihan mahdottomia iloita (muusta kuin siitä, että homma on nyt pitkälti valmis), ennen kuin olen kuullut proffan tuomion. Tapaaminen on buukattu elokuun alkuun, joten silloin sitten selviää kuinka paljon gradua pitää vielä rempata :)

Ah, huominen minirutistus vielä ja sitten voinkin hyvällä omallatunnolla vähän lomailla!

Loppu lähestyy, iik ja jee!

Eipä mulla oikeastaan muuta kuin että a) vimma jatkuu ja gradu etenee vauhdilla b) vitsi tämä loppuvaihe on kyllä maailman siisteintä c) yhyy kohtahan tää on jo ohi!

Viimeiset pari viikkoa on kyllä mennyt aikamoista tahtia, mutta mikäs siinä kun kerran vauhtiin pääsee. Salapoliisimoodi on vieläkin päällä ja huh, miten tyydyttävää se onkin. Jotenkin vaan niin uskomattoman siistiä, kun jatkuvalla syötöllä tulee ahaa-elämyksiä, kun tajuaa jotain josta ei ollut ihan varma, tai kun hoksaa miten tekstiä kannattaa rakentaa niin, että teemat ja kronologia eivät mene aivan sekaisin ja ettei lukija putoa kärryiltä. Tässä vaiheessa voi jo alkaa koostaa muistiinpanoista valmista tekstiä, ja aika paljon sitä onkin jo tehtynä!

Enpä olisi vielä muutama viikko sitten uskonut, että tosiaan pysyn aikataulussani, mutta kyllä tästä nyt näyttäisi tulevan gradu ensi tai sitä seuraavalla viikolla! Olen kyllä poikennut alkuperäisestä työjärjestyksestä ihan täysin ja tehnyt vähän kaikkea (materiaalin läpi käymistä/muistiinpanojen kirjoittamista, rakenteen miettimistä ja valmiin tekstin kirjoitusta) limittäin ja lomittain ja samanaikaisesti, mutta näköjään se toimii näinkin. Poikkesin myös alkuperäisestä suunnitelmasta käyttää aineistonani eduskuntaryhmien pöytäkirjoja, mutta minulla on jo niin älyttömästi materiaalia (ja tekstiä), etten tiedä onko enää mielekästä haalia vieläkin enemmän aineistoa. No, saa nähdä mitä professori on mieltä. Jos puoluematskut osoittautuvat ihan välttämättömiksi, voin uhrata niihin muutaman päivän vielä elokuussa.

Mutta voi jestas että tämä on kivaa ♥